Suomessa rahapelaamisen ja vedonlyönnin kontrollointi on ollut historiallisesti katsottuna ja moniin muihin maihin verrattuna tiukkaa. Kansallinen järjestelmä on ollut osa suomalaista kuvastoa ja sukupolvien yli ulottuvaa kokemusta jo vuosikymmeniä, mutta kansainvälistyminen on asettanut kasvavia paineita rahapelijärjestelmän uusimiseksi.
- älä pelaa enemmän kuin mitä sinulla on varaa hävitä
- muista että pelatessasi rahapelejä, sinun tulee olla yli 18-vuotias!
- muista oman pelaamisen vastuullisuus
- kaikissa kasinopeleissä ratkaisee onni, ei taito
- muista että kasinolla on kaikissa peleissä talon etu
Testaa eri kasinoita, kokeile pelata – hae bonukset – hae ilmaiskierrokset – ja nauti pelaamisesta suomalaiseen makuun.
Testaa eri kasinoita, kokeile pelata – hae bonukset – hae ilmaiskierrokset – ja nauti pelaamisesta suomalaiseen makuun.
Teimme ensimmäisen rajauksen ja toimme nämä kasinot tarjouksineen sinulle tarjolle – nyt vain pelaamaan kasinolle
Miksi kontrolli?
Kansallisen rahapelijärjestelmän vastustajilla ja puolestapuhujilla on molemmilla vahvoja näkemyksiä siitä, miksi kyseessä on hyvä tai huono asia. Viime vuosina maailman muuttuessa kiihtyvällä tahdilla keskustelu on kuitenkin vain lisääntynyt järjestelmän ympärillä.
Argumentti kansallista rahapelijärjestelmää vastaan on sääntely ja ihmisten vapauden rajoittaminen: tämä nähdään holhoavana ja vanhanaikaisena järjestelmänä, jossa yksilönvapaudelle on annettu vähän tilaa. Puolestapuhujat korostavat säätelyn etuja siinä, että pelaamisen varjopuolet, kuten yksilötasolla peliongelmat sekä järjestelmätasolla olevaan rikollisuuteen voidaan puuttua helpommin kuin vapaassa markkinajärjestelmässä. Lisäksi valtio-omisteisen rahapeliyrityksen rahatuottojen jakaminen suomalaiseen yhteiskuntaan on ollut suosiollinen argumentti, ja tuen loppuminen kolmannen sektorin toimijoille muuttaisikin suomalaista järjestökenttää ja sen rahoitusta merkittävästi. Tästäkin huolimatta esimerkiksi Euroopan Unioni ei näe tätä merkittävänä argumenttina monopolin ylläpitämiseksi.
EU:ssa kukin jäsenmaa saa määrittää sen, kuinka järjestää oman pelijärjestelmänsä. Suomi ja Norja ovat tällä hetkellä ainoita jäsenmaita, jotka liputtavat kansallisen yksinoikeuden puolesta.
Vuonna 2017 tehdyssä pohjoismaalaisessa selvityksessä lähes 80 prosenttia kertoi pelanneensa rahapelejä ainakin kerran viimeisen 12 kuukauden aikana. Mukana tutkimuksessa olivat kaikki pohjoismaat.
Tarkastellessa pohjoismaita suomalaiset kuitenkin pelaavat ja häviävät eniten muihin pohjoismaalaisiin verrattuna. Kilpailuvirasto on julkisesti kyseenalaistanut Suomen pelijärjestelmän toimintaa, sillä tärkeimmäksi valtiosääntelyn syyksi on esitetty pelaamisen haittojen ehkäisyä. Suomessa aiotaankin vähentää fyysisiä pelikoneita 3500 kappaletta vuonna 2020 kauppojen ja huoltoasemien tiloista.
Ruotsi vapautti pelimarkkinansa vuoden 2019 alussa. Sittemmin Ruotsissa on siirrytty lisenssijärjestelmään, jossa maassa rahapelitoimintaa harjoittavat yritykset joutuvat maksamaan lisenssinmaksun. Tanska vapautti omat pelimarkkinansa jo vuonna 2012.
Kansainväliset markkinat
Suurin syy pelialan muutokseen on informaatioyhteiskunnan murros, joka on uudistanut myös pelialaa isolla otteella. Kansainvälistymisen ja internetin myötä suomalaistenkin pelaajien katseet ovat suuntautuneet verkkoon. Vuonna 2019 kolmannes suomalaisten pelaamisesta tapahtui ulkomaisilla sivustoilla. Myös suomalaiset poliitikot käyvät keskustelua pelimarkkinoiden uudistamisesta Suomessa, sillä valtio saa lupajärjestelmällä ulkomaisilta toimijoilta verotuloja verrattuna nykyiseen järjestelmään.
Tämänhetkiset pelimarkkinat kehittyvät kuitenkin valtavaa vauhtia, ja kehittyvällä vedonlyöntimarkkinalla onkin kysyjän markkinat. Pelipalveluntarjoajat kilpailevat toisiaan vastaan saadakseen asiakkaita. Kun koko internet on auki kaikkine mahdollisuuksineen, asiakkaat tyytyväisenä pitäminen on yrityksille ensiarvoisen tärkeää, sillä muutoin maksavat asiakkaat surffaavat muualle. Tämän takia yrityksillä onkin menossa jatkuvia tarjouksia asiakkaiden houkuttelemiseen, ja pelifirmojen markkinointibudjetit heijastavat tätä: esimerkiksi Ruotsissa eri pelifirmat spelinspektionen.se-sivuston mukaan markkinointiin yhteensä 700 miljoonaa euroa jo vuonna 2018.
Maailma on auki
Internetin myötä suomalaiset pelaavat netissä pitkälti kasinopelejä, kuten kolikkopelejä, pokeria, blackjackia ja rulettia. Nettipohjaiset raaputusarvat ovat myös suosittuja. Myös kansallisten kuin kansainvälistenkin urheilutapahtumien sivussa vahvasti elävä urheiluvedonlyönti on niin ikään merkittävä osa rahapelaamista.
Nähtäväksi jää, kuinka Suomen tilanne kehittyy rahapelialan suhteen. Vaihtoehtona on joko pitää tilanne nykyisellään, tai avata markkinat joko kokonaan tai osittain. Esimerkiksi Tanskan valtion entinen peliyhtiö on yksi pelialan toimijoista vielä tänäkin päivänä, pitäen asemansa suosittuna pelifirmana. Tulevat vuodet tulevat näyttämään, mihin suuntaan Suomen systeemi etenee Markkina ei kuitenkaan näytä hiljenemisen merkkejä, ja kansainvälisen pelaamisen osuuden kuitenkin arvioidaan kasvavan tulevina vuosina. Selviä signaaleja järjestelmän vapauttamisesta on kuitenkin jo nähtävissä.